Palkka- ja henkilöstöhallintoyritys SD Worksin teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että naisilla on enemmän ongelmia palautumisessa kuin miehillä ja suorittavan työn tekijöillä enemmän kuin asiantuntijoilla.

Lähes puolet suomalaisista kokee, ettei esihenkilö kannusta riittävään lomanviettoon. Suomalaiset myös kaipaavat pidempiä lomia: ihannemäärä lomaa olisi keskimäärin kymmenen päivää nykyistä enemmän.

Kyselyn mukaan joka kolmas työssäkäyvä (32 prosenttia vastaajista) kokee, ettei loma riitä palautumiseen. 25-44-vuotiaista useampi kuin neljä kymmenestä ei saa ladattua akkujaan kunnolla vuosilomalla.

NUORIMMAT aikuiset pääsevät heikosti irti työajatuksista loman aikana.

18-24-vuotiaista useampi kuin kaksi kolmesta (69 prosenttia) kokee vaikeaksi irrottautua työajatuksista. Vain reilut kaksi viidestä heistä pystyy irrottautumaan työstä täysin.

– Yleinen oletus on, että nuoret palautuvat parhaiten ja että työ olisi kuormittavinta uran loppupuolella. Tämä tutkimus kertoo muuta, mikä on aika hälyttävää, sanoo SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja Mikko Uotila tiedotteessa.

– 25-44-vuotiaiden taas pitäisi olla työuransa tuottavimmassa vaiheessa, mutta juuri he kärsivät pahimmasta palautumisvajeesta. Yksi vuosiloma ei korjaa tilannetta, jos työn ja vapaa-ajan tasapaino on rikki. Kyvyttömyys palautua näkyy virheinä, sairauspoissaoloina ja vaihtuvuutena. Näiden ikäluokkien kohdalla hintalappu on korkea.

PALAUTUMISESSA on eroja sukupuolten välillä. Naisista runsas kolmannes (36 prosenttia) kokee, että vuosiloma riittää palautumiseen vain osittain tai ei ollenkaan, kun miehillä vastaava luku on noin 26 prosenttia.

Myös työn laatu vaikuttaa. Suorittavaa työtä tekevistä runsas kolmannes kertoo palautuvansa vuosilomalla heikosti, kun taas ylemmistä toimihenkilöistä samalla tavalla kokee noin neljäsosa.

– Tutkimus paljastaa rakenteellisen epätasa-arvon: edes usean viikon kesäloma ei riitä kuittaamaan sitä kuormaa, jota naiset ja suorittavan työn tekijät kantavat. Kun ihminen käy jatkuvasti ylikierroksilla jokapäiväisessä arjessa, loma on vain laastari avohaavan päällä, Uotila kommentoi.

– Työnantajien pitäisi kiinnittää huomiota näihin rakenteellisiin ongelmiin. Palautuminen on ratkaistava työpaikoilla, eikä pelkästään laiturinnokassa.

KAIKKIAAN 16 Euroopan maassa toteutettu kansainvälinen tutkimus paljastaa muutakin suomalaisten lomailusta ja työelämästä.

Noin puolet suomalaisvastaajista kokee, että esihenkilö kannustaa lomien pitämiseen säännöllisesti. Kuusi kymmenestä kokee voivansa pitää vapaata ilman että siitä syntyy painetta itselle tai kollegoille.

Kansainväliseen kyselyyn vastanneet suomalaiset saavat keskimäärin 26,6 palkallista lomapäivää vuodessa. Tutkimuksen mukaan suomalaisten mielestä ihannemäärä olisi 36,7 päivää eli noin kymmenen päivää enemmän kuin nykyinen lomakertymä.

Tulokset perustuvat SD Worxin teettämään sähköiseen kyselyyn, johon vastasi toukokuussa tuhat Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta henkilöä. Noin 44 prosenttia vastaajista ei ole työelämässä tai ei ottanut kantaa palautumista koskeviin kysymyksiin. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.